Degukuume

Kirjoitettu joulukuussa 2021.

Minulla nousi degukuume nähtyäni erään Youtube-videon deguista. Kuume nousi myös monilla muilla ja degujen kysyntä on ollut kovaa.

Monet ovat menneet eläinkauppaan ja ostaneet deguja. Lemmikkejä monet vuodet kasvattaneena minulla on hieman erilainen lähestymistapa uuden lajin ostamiseen, vaikka kuumetta pukkaakin. Perustietoa deguista olen kyllä lukenut jo useiden vuosien ajan, koska degut sattuvat kuulumaan samaan yhdistykseen gerbiileiden kanssa. Tiedossa oli, että degut tulevat karuilta alueilta ja sairastuvat helposti diabetekseen, joten heidän ruokavalionsa on todella tarkka. Liityin suomalaiseen ja ulkomaalaisiin deguryhmiin lisätietoa saadakseni. Jos olet hankkimassa jotain lemmikkiä suosittelen liittymistä ko. eläinlajin facebook-ryhmiin hyvissä ajoin ja läpikäymään/kyselemään sieltä tietoa, tieten aina tarvitsee myös saamaansa tietoa kyseenalaistaa ja suodattaa (varsinkin ulkomaalaisista ryhmistä Suomen käytänteisiin).

Hieman ruokinnasta. Tiedon kerääminen degujen ruokinnasta on ollut todellinen haaste. Eläinten oikeanlainen ja paras hoito on minulle todella tärkeä asia. Suomessa myytävät deguille tarkoitetut ruoat eivät saaneet minulta hyväksyntää. Tutkin myös hevosten "hifistely" ruokia, jossa olisi hyvälaatuista heinää ja yrttejä, mutta niissä on yleensä mukana jotain, joka tekee ruoasta enemmän maistuvan esim. melassia, omenaa tms. Joten ei jatkoon tai etsimistä vielä jatkettava. Yksi suositus myös löytyi, että täytyy käyttää osaksi hyvälaatuista chinchillan pellettiä ja osaksi marsupellettiä. Marsuryhmässä jo olinkin ja liityin tämän jälkeen chinchillaryhmään. Etsin näiden ryhmien ruokasuositukset ja toisen ryhmän suosituimmassa pelletissä oli pää ruoka-aineena maissi. Vaikka maissi onkin kotoisin Amerikasta, ei sitä taida Andeilla kasvaa ja tuntuu, että maissi sisältää aika paljon sokeria. En alkanut tähän laittaan suoraa tietoja Finelistä, sillä eläintenruoaksi käytettävä maissi poimitaan jo ennen kypsymistä, joten sokerimäärät voi olla hyvin erilaiset. Ongelmana olikin, että eläintenruoista ei meinannut millään löytyä merkintää paljonko niissä oli sokeria. Ruoissa oli paljon sellaisia ainesosia, jotka eivät saaneet minulta hyväksyntää, toki voin pipoa ajattelutavassa höllentää, jos se ei ole vaaraksi degujen terveydelle. Sinimailasta (alfa-alfa) oli pääravintoaineena monessa ruoassa, mutta siitä on sanottu, että ei olisi degulle hyvä, kun sisältää liikaa protskuja (kantavalle, imettävälle ok). Jos sanotaan, että sisältää kasviperäistä johdannaista, niin se ei kyllä minulle puhtaan ruoan kannattajana riitä.

Olen saanut lukea myös muista ongelmista degujen kanssa, joita olisi ollut myös videolla hyvä käydä läpi. Niistä seuraavassa pintapuolisesti. Deguja ei Suomessa kasvata kukaan, kysyin lokakuussa lajin suomalaisella foorumilla, että kuka kasvattaa ja kukaan ei ole tähän päivään mennessä ilmoittanut kasvattavansa. Eli Suomeen degut tulevat joko Ruotsin tai Hollannin tukusta. Jos suomalaisella henkilöllä sattuu syntymään poikaset kotona, on näiden poikasten vanhemmat tai ainakin isovanhemmat suoraa tukusta. Eläinkaupat, jotka ovat vastanneet kyselyyni, ovat ilmoittaneet hankkivansa degunsa Ruotsin tukusta. Tukkukasvatus siis tarkoittaa sitä, että deguja tuotetaan/lisätään rahan vuoksi eli ei ole kasvatusta, jossa edistetään degujen terveydentilaa tai luonnetta. Myös degupoikasten lähtökohdat ovat todella huonot, tukussa ei ole hyviä oloja kasvatusmateriaalilla, vaan tärkeitä on tuottavuus. Degut ovat varmasti sukua keskenään, tämähän lisää perinnöllisten sairauksien määrää. Ei ole mitään takeita, että ostettaessa saisit käsikesyt kaverit, haastavaa on uuden lajin kanssa alkaa opetella käsittelyä, monesti käsittely ei onnistu ja et saanutkaan yhtä ihania lemmikkejä kuin videolla olet sattunut näkemään.

Mitä tapahtuu, kun laumassa tuleekin tappelu, oletko varautunut erottamaan lauman eri häkkeihin ja hankkimaan kaikille uudet kaverit? Yksinäisiä deguja on nyt useita myynnissä ja niitä on kovin vaikeaa saada kaupaksi.

On varmaan hyviä ja huonoja puolia siinä, että degut ovat pitkäikäisiä. Hyvällä tuurilla, niistä saa moneksi vuodeksi mainioita lemmikkejä. Huonolla tuurilla...joudut ehkä myymään degut jossain vaiheessa, aikuisille deguille ei ihan helpolla koteja löydy. Uskon näitä "korona-deguja" eli korona aikaan hankittuja deguja tulevan myyntiin lisääntyvällä tahdilla. Deguista ei ole otettu kunnolla selvää niitä ostettaessa tai elämäntilanne on vain muuttunut. Uudet degunomistajat ovat myös yllättyneet siitä, että degut ääntelevät kuuluvasti, varoitushuuto saattaa kuulua yölläkin ja ei ihan heti ota loppuakseen. Degujen häkit ovat myös ongelmallisia, niistä leviää roskaa ympäristöön. Kun on hankkinut heinää pääravintonaan syövän eläimen, niin heinäpölyä täytyy kestää sisätiloissa. Itse mietin myös sitä, että kun on eläinlaji, joka ottaa enemmän kontaktia ihmiseen, on myös haastavaa hyvästien hetkellä. Juuri seitsemän vuotias kaniherra lähti paremmille porkkanamaille ja tuli ajankohtaiseksi miettiä myös tätä, että miten sen kestää, jos degut on kymmenenkin vuotta kaverina. ❤

Nyt paria kuukautta myöhemmin. En ole hankkinut deguja. Ajattelen elämääni 10v. eteenpäin ja siihen ei taida enää eläimiä suuremmin kuulua. Aikansa kutakin. Kun on ala-aste ikäisestä asti ollut "kiinni" lemmikeissä, niin reissu-unelmia taidan toteuttaa 10v. päästä.

Lisää olen sivistänyt itseäni degujen hoidossa. Degujen hampaista olen lukenut juttuja, jos joutuu käymään hammasongelmien vuoksi eläinlääkärillä se on useiden satasien juttu. Siihen täytyy degujen omistajan varautua. Chinchilla-ryhmästä olen lukenut, kuinka kasvattajat upeasti paneutuvat kasvatukseen ja kuvauttavat chinchillojen hampaita. Käsittääkseni kallon jalostaminen pyöreämmäksi on osasyy hammasongelmiin, kuten kaneillakin tätä ongelmaa ilmenee. Onneksi gerbiileillä ei ole hammasjuurissa tai hammaspiikkien kasvussa suurempia ongelmia, täytyy muistaa, että kallon liian pyöreäksi jalostaminen voi ongelmia tuoda.

Myös degujen tappeluista olen lukenut lisää. Eli degut saattavat kähinöidä ja niitä saattaa joutua erottamaan toisistaan. Jopa ruoasta voi tulla kähinöitä, mutta etenkin keväällä hormoneiden jyllätessä tulee tappeluita. Kuitenkin näitä kähinöitsijöitä saa laitettua takaisin yhteen. Käsittääkseni myös uroksia eli uroksien kohdalla helpompaa kuin gerbiiliurosten kanssa. Degut (ainakin urokset) merkkailevat pissalla vapaana ollessaan.

Toivottavasti tästä minun tiedon keruusta on hyötyä myös muille. Mullahan on itsellä degukokemusta sen verran, että kerran olen tainnut degua sylissä pitää.😁

Neljä vuotta myöhemmin: Minulle ei tullut deguja, eikä ole tulossa. Ihaniahan ne on, mutta liian sitovia.